Bodom trail 2014

Kuva: Merja Ylihärsilä

Eilen kisattiin Trail Tour Finlandin yksi kuudesta osakilpailusta. Tämä Espoon Pirttimäessä järjestettävä polkujuoksutapahtuma on kaikista lyhyin, muut matkat ovat maratoneja tai ultramatkoja. Myös Elokuussa järjestettävässä Tunturimaratonillakin tosin pääsee juoksemaan kympin lenkin, mutta pisteitä siitä ei Tourille jaeta. Myös tässä Bodom Trailissa piti juosta se puolimaraton jos pisteille mieli. Mutta itse en mistään pisteistä tosiaan ollut kiinnostunut, eikä kuntokaan olisi riittänyt 9km:n lisälenkille. Ehkä ensi vuonna koko 21km, jos tämä nyt ensikertaa järjestetty Bodom trail uusitaan?

29.5 herätyskello soi klo 6. Aikomuksenani oli heittää erittäin lyhyt muutamia lyhyitä vetoja sitältävä herättävä lenkki, mutta vettä satoi kuin aisaa, joten jätin välistä. Aamupuuro raejuustolla ja marjoilla, kuten joka aamu ja tavaroiden pakkaamista. Tukijoukoiksi sain mukaan äidin ja iskän lisäksi myös W:n kun silläkin oli vapaapäivä. Haettiin Anni Luomasta klo 7.30 ja ajettiin suoraan Pirttimäkeen, jossa olimme autollamme ensimmäisten joukossa. Haimme kisatoimistosta kisatavaramme, johon kuului mm. juoksunumero, energiageeli sekä Bodom Trail Puff. Aikaa lähtöön oli paljon, jota kulutimme fiilistellen ja muutaman tutun kanssa jutellen.

Lähtöjä piti olla suunnitelmien mukaan neljä, mutta loppujen lopuksi niitä olikin vain kolme, joista Annin kanssa osallistuimme viimeiseen. Koko juoksutapahtuman tarkoituksena oli vain päästä maaliin hyvillä fiiliksillä. Annilla oli ajatuksena alittaa 1h 30min, itse pidin sitä hulluna ajatuksena.

Kuva: Petri Passi

Vihdoin koitti oman lähtömme lähtölaukaus ja päästiin liikkeelle. Sadekin oli jo lakannut ja lämpötila oli noin 8 astetta. Ilma oli hapekas ja raikas. Vauhti tuntui melko hitaalta, mutta se oli ihan hyvä. Ensimmäinen kilometri oli leveähköä ulkoilureittiä, jonka jälkeen pääsimme itse asiaan. Fiilis oli aivan mahtava tässä vaiheessa, mitä nyt ensimmäisillä kilometreillä poluilla juokseminen tuntui melko vaikealta. Ensimmäistä kertaa, kun juoksee metsässä, sitä yllättyy kuinka vaikeaa on keskittyminen, kun pitää kokoajan juosta katse maassa ja varoa puunjuurakkoja ja kiviä. Siihen kuitenkin tottui melko nopeasti ja yhtäkkiä joku kysyi takanamme juostua matkaa. Se oli 4km ja olin aivan yllättynyt, että jo niin paljon. Ei aikaakaan, kun olimme jo puolivälissä ja reittimme ainoassa juomatankkauspisteellä. Tässä Annin kanssa maistoimme vähän energiageeliäkin ja jatkoimme samantien matkaa. Molemmat olimme samaa mieltä, että oli aivan mahtava meininki. Hyvillä mielillä jatkoimme loppu kilometrejä kohden.

Kilometrit 7-9 meni itselläni alkua hankalammin. Huomasin olevani letkan ensimmäisenä, muiden joko ohittaessa tai peesatessa. Myös oikeaa kylkeä alkoi pistämään todella kovaa ja jouduinkin kävelemään pidemmän matkan. Anni myöskin käveli kanssani, mutta koska Anni ei pidempää aikaa halunnut kuluttaa kävelyyn, niin halusi juosta. Niinpä minäkin sitten... En edes ollut hengästynyt ja voimiakin olisi riittänyt kovempaankin juoksuun, mutta se kuuluisa hengitys oli taas pilaamassa suoritustani. Juoksin n. yhden kilometrin(?) kovissa tuskissa, kun radan varrella oleva nainen ilmoitti jäljellä olevan vain 1km. Kilometri pelkkää nousua. Sopi oikeastaan itselle hyvin, kun en kylkipistoksen kanssa kovin kovaa pystynyt juoksemaankaan. Olin tässä vaiheessa varma, että matkaa olisi ollut vielä ainakin 3-4km, mutta tieto siitä, että loppukiri alkaa, sain kummasti tahtoa taistella kipua vastaan.

Polku kun päättyi, jäljellä oli enää hiekkatien pätkä ja suora kohti maalia. Äiti, iskä ja W olivat vastassa ja kirittivät maaliin. Kuten sanottu, energiaa oli vielä, joten loppuspurtilla sain Anniin muutaman sekunnin eron. :D Nettoaikani, eli virallinen aikani oli 1h 39min. Itse olin tähän todella tyytyväinen, olisin ollut tyytyväinen kaikkeen alta 2h. Matkalla juttelimme Annin kanssa, että hänen alkuperäinen tavoite, 1,5h alitus tuntuu todella kovalta, joten hänkin otti jo alkumatkasta uuden löyhemmän tavoitteen. Nyt kun loppuaikaa katselee, nii olisihan siinä ollut mahdollista alittaa se 1,5h, kun olisi lähtenyt jo toisessa lähtöerässä. Nyt koko ensimmäiset 6km edellemmämme juoksi hitaampia juoksijoita, ja ohitus kapeilla kinttupoluilla oli vaikeaa. Matka eteni lähes koko ajan pari askelta juosten ja sitten taas käveltiin väliin, kun ei letka edennyt. Toisaalta ehkä hyväkin, niin loistava fiilis energioiden suhteen säilyi koko matkan ja oli mielettömän hyvä juosta alusta loppuun, jos kylkipistosta ei lasketa :DD

Metsä oli märkä ja erittäin mutainen, paikoin oli todella vaikea juosta. Nilkkakin sai muutamaan kertaan pienen tärskyn ja kaatuminen oli lähellä, mutta onneksi ei käynyt mitään pahasti. Koko tapahtuma oli aivan huikea ja ensimmäinen polkujuoksuni oli kokemisen arvoinen. Tämä oli myös ensimmäinen juoksukilpailu itselleni. Aivan mielettömän hyvä tapahtuma, ja jos tässä olen aiemmin arpoillut, että mihin haluan urheilun suhteen panostaa, niin juoksu ei kyllä todellakaan jää kakkoseksi.

Seuraavat juoksutapahtumat siintää jo mielessä, ilmottauduin tänään jo 10km:n Midnightrunillekin! Myös puolimaraton ajatus takaraivossa Syyskuulle. Tuolloin juostaan Espoon rantamaraton. Josko??

P.S. Mainittakoot, että naisten 12km:n voittaja oli Aino-Kaisa Saarinen ajalla 55min 48s. Oma sijani oli 77. Pienesti on vielä matkaa Aikun tuloksiin ;)

Tätä lisää eikä polkujuoksukaan taatusti unohdu. Todellakin pitää päästä uusiksi!!