Juoksufiilistelyä

W:llä oli tänään aamulla tentti Hankenilla, joten herätys oli hänellä jo klo 7 ja itse heräsin kahvin tuoksuun siitä puolituntia myöhemmin. Yritetään tänään ehtiä viedä yksi kuormallinen tavaraa Etelä-Suomeen, joten mun piti tehdä mun juoksulenkkini heti aamusta, mikäli sellaisen halusin tälle päivälle juosta. Niinpä aamupuuron jälkeen saatoin W:n koululle ja lähdin sieltä juoksemaan lenkkiäni klo 8.45.

Mulla on yleensä tapana asettaa jokainen kerta jokin tavoite itselleni, kun urheilen. Juoksussa se yleensä tarkoittaa nopeampaa aikaa tai suurempaa kilometrimäärää. Yleensä yritän juosta nopeampaa saman matkan, kuin ennen. Joskus tavoitteena on juosta nopeampaa ja enemmän. Mutta aina on pitänyt pistää paremmaksi, kuin aikaisemmalla kerralla. Virhe. Vähän samalla tavalla, kuin voi laihduttaa väärällä tavalla, voi myös kuntoaan yrittää nostaa väärällä tavalla. Mun teki mieli tällä kertaa jättää kännykkä kotiin, jotten olisi voinut mitata mun matkaani tai aikaani sportstrackerilla ja olisin vain juossut fiiliksen mukaan. Päätin kuitenkin haastaa tän mun kilpailuhenkisen pääni ja laittaa ko. sovelluksen päälle ja olla välittämättä yhtään mitä se näyttää lenkin lopussa. Eli ajattelin juosta täysin fiiliksen mukaan, kuunnellen koko ajan kehoa ja juosta sellaista vauhtia, että on kiva juosta. Ei siis mitään hampaat irvessä meininkiä ;) Päätin myös jättää kuulokkeet pois, ei musiikkia tällä kertaa.

Mun ajatus oli juosta tuttua lenkkiä Vaasanpuistikolta Onkilahden ympäri takaisin Vaasanpuistikolle. Matkaa tuolle olisi kertynyt n. 5km. Koska mun vauhti oli hidasta ja kevyttä, ja juokseminen oli aivan mielettömän hyvän tuntuista, niin päätinkin ensimmäisen Onkilahden kierroksen jälkeen juosta sen vielä toisenkin kerran ympäri. Mua vastaan tuli tumma kaveri ensimmäisen ja toisen kerran. Kolmannella kerralla se naurahti ja toivotti mulle "Good luck" ja mä toivotin naurahdellen samat sille. Suomalaiseen tyyliin mulle tuli kiusallinen olo, kun mietin, että joudun väkisin törmäämään siihen vielä neljännen kerran, jos jatkan sitä samaa reittiä. Niinpä hetken mielijohteesta vaihdoin suunnitelmaa ja lähdin juoksemaan toista reittiä takaisin kotiin, kuin mitä olin alunperin suunnitellut. No, mun suuntavaistollahan tiedetään miten siinä kävi....

Näin jälkikäteen kun katsoo, niin miten ihmeessä oon voinu lähtee päinvastaseen suuntaan tuossa yhdessä kohtaa, kuin missä koti on??

Ei tosiaan menny kauheen kauaa, kun en enää tiennyt missä olin. Juoksin vaan ja ajattelin koko ajan, missä suunnassa meri on, niin löydän kyllä takaisin kotiin. Juoksin ja juoksin ja jokaisessa tienristeykessä mietin, että mihin päin mun pitää mennä. Sellasta hitaan tuntuista etenemistä ja arvuuttelua suunnasta. En halunnut kuitenkaan pysähtyä lukemaan kännykästä karttatietoja, vaan ajattelin löytäväni perille ilmankin. Ei Vaasa nyt niin iso paikka kuitenkaan ole, enkä ollu juossu hirveen pitkälle. Yhtäkkiä huomasinkin tupsahtavani Lidlin kohdalle ja olin aivan ihmeissäni, että miten olin sinne joutunut. Kesti siinäkin hetken tajuta, että mikä Lidl on kyseessä :D Loppumatka sujuikin jo taas paremmin, kun tiesi, ettei matkaa ollut kovinkaan paljon enää jäljellä. Erittäin hyvä fiilis oli edelleen ja olisin jaksanut juosta vielä pidempääkin.

Kotiovelle tullessa sammutin kännykästä sportstrackerin ja olin aivan ihmeissäni, sillä olin juossut todella hyvää vauhtia! Kuvittelin vauhtini olevan todella hidasta ja kun kuitenkin olin kolmissa/neljissä liikennevaloissakin pysähtyneenä ja eksyneenä juoksin muutamassa risteyksessä paikallani ja arvuuttelin suuntaa... Aivan mieletön fiilis!! Juostessa oli kyllä kunnon flow-tila, joka on aivan mahtava!! Tätä lisää!!!!!!!

Lenkin tiedot oli siis: 
matka: 10,51km
aika: 1h 4min 27s.
nopeus keskimärin: 9,8km/h, 06:08min/km

Kai se pitää oikeesti vaan muistaa, että kunto rakentuu peruskestävyyslenkeillä ja on ihan turha tehdä juoksusta ikävää hommaa niin, että juoksee kuntoonsa nähden aivan liian lujaa.
Loppupäivä kuluu pakkaillen ja toivottavasti autonpenkillä jumiutuen ;)